Isännöintiliitto huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista
Isännöintialan ammatillisiin koulutuksiin kohdistuu monta hallituksen uudistusta, joiden yhteisvaikutuksena alan osaajapula pahenee merkittävästi. Niin hallituksen ensi vuoden 120 miljoonan euron leikkaukset kuin ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistus rankaisevat aloja, joissa valtaosa opiskelijoista on aikuisopiskelijoita, kuten isännöintialalla.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksessa esitetään, että ammatilliset oppilaitokset saisivat pienemmän rahoituksen sellaisista opiskelijoista, joilla on jo aikaisemmin suoritettu perusopintojen jälkeinen tutkinto tai he ovat olleet työllisenä ennen opintoja. Hallituksen kaavailemat 120 miljoonan euron budjettileikkaukset on myös tarkoitus kohdistaa nimenomaan aikuisopiskelijoihin eli toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Isännöintialalle ei ole tarjolla perustutkintoa, vaan alalle tulevat ovat pääsääntöisesti täysin alanvaihtajia ja aloittavat kouluttautumisensa suoraan ammattitutkinnosta.
– Uudistuksen myötä voi tulla tilanne, että oppilaitoksille ei ole kannattavaa tarjota sellaisia ammattitutkintoja, joiden opiskelijat ovat alanvaihtajia. Tämä koskisi nimenomaan isännöinnin ammattitutkintoa (IAT), mikä on ensimmäinen askel isännöitsijän koulutuspolulla. Kun hallitus on vielä lakkauttanut aikuiskoulutustuen, uusien osaavien tekijöiden saaminen isännöintialalle vaikeutuu merkittävästi, kertoo Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.
– Hallitus ei uudistuksissaan ymmärrä, että meillä on yhteiskunnan kannalta eritäin kriittisiä toimialoja, jonne kouluttaudutaan pelkästään alanvaihdon kautta. Yksi isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron asuntovarallisuutta ja isännöinti huolehtii miljardien eurojen arvosta taloyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannuksista. Ei siis ole aivan sama, kuka toimii isännöitsijänä, Vaaja jatkaa.
Osana rahoitusuudistusta hallitus on päättänyt lakkauttaa myös muun ammatillisen koulutuksen rahoituksen, mikä uhkaa romuttaa kiinteistöalan laadukkaat jatkokoulutukset. Tällä hetkellä mm. isännöinnin jatkotutkintoja (ITS ja AIT) on tuettu muun ammatillisen koulutuksen rahoituksella. Muun ammatillisen koulutuksen rahoituksen osuus valtion budjetista on ollut noin 10 miljoonaa euroa ja kaikkiin kiinteistöalan jatkokoulutuksiin siitä on suuntautunut vain noin 2 miljoonaa euroa vuosittain.
– Isännöintialalle ei ole tarjolla perustutkintokoulutusta eikä esimerkiksi ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa kuten monille muille kansallisesti tärkeille aloille kuten sosiaali- ja terveysalalle. Siksi tarvitsemme ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta, jota on tuotettu hyvin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti erittäin pienellä rahoituksella. Isännöintialalla on jatkuva pula osaavista tekijöistä, ja isännöinnin jatkotutkintojen rahoituksen lakkauttaminen ei helpota tilannetta, kommentoi Vaaja.
Artikkeli Isännöintiliitto huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Isännöintialan ammatillisiin koulutuksiin kohdistuu monta hallituksen uudistusta, joiden yhteisvaikutuksena alan osaajapula pahenee merkittävästi. Niin hallituksen ensi vuoden 120 miljoonan euron leikkaukset kuin ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistus rankaisevat aloja, joissa valtaosa opiskelijoista on aikuisopiskelijoita, kuten isännöintialalla.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksessa esitetään, että ammatilliset oppilaitokset saisivat pienemmän rahoituksen sellaisista opiskelijoista, joilla on jo aikaisemmin suoritettu perusopintojen jälkeinen tutkinto tai he ovat olleet työllisenä ennen opintoja. Hallituksen kaavailemat 120 miljoonan euron budjettileikkaukset on myös tarkoitus kohdistaa nimenomaan aikuisopiskelijoihin eli toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Isännöintialalle ei ole tarjolla perustutkintoa, vaan alalle tulevat ovat pääsääntöisesti täysin alanvaihtajia ja aloittavat kouluttautumisensa suoraan ammattitutkinnosta.
– Uudistuksen myötä voi tulla tilanne, että oppilaitoksille ei ole kannattavaa tarjota sellaisia ammattitutkintoja, joiden opiskelijat ovat alanvaihtajia. Tämä koskisi nimenomaan isännöinnin ammattitutkintoa (IAT), mikä on ensimmäinen askel isännöitsijän koulutuspolulla. Kun hallitus on vielä lakkauttanut aikuiskoulutustuen, uusien osaavien tekijöiden saaminen isännöintialalle vaikeutuu merkittävästi, kertoo Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.
– Hallitus ei uudistuksissaan ymmärrä, että meillä on yhteiskunnan kannalta eritäin kriittisiä toimialoja, jonne kouluttaudutaan pelkästään alanvaihdon kautta. Yksi isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron asuntovarallisuutta ja isännöinti huolehtii miljardien eurojen arvosta taloyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannuksista. Ei siis ole aivan sama, kuka toimii isännöitsijänä, Vaaja jatkaa.
Osana rahoitusuudistusta hallitus on päättänyt lakkauttaa myös muun ammatillisen koulutuksen rahoituksen, mikä uhkaa romuttaa kiinteistöalan laadukkaat jatkokoulutukset. Tällä hetkellä mm. isännöinnin jatkotutkintoja (ITS ja AIT) on tuettu muun ammatillisen koulutuksen rahoituksella. Muun ammatillisen koulutuksen rahoituksen osuus valtion budjetista on ollut noin 10 miljoonaa euroa ja kaikkiin kiinteistöalan jatkokoulutuksiin siitä on suuntautunut vain noin 2 miljoonaa euroa vuosittain.
– Isännöintialalle ei ole tarjolla perustutkintokoulutusta eikä esimerkiksi ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa kuten monille muille kansallisesti tärkeille aloille kuten sosiaali- ja terveysalalle. Siksi tarvitsemme ammatillista osaamista syventävää ja täydentävää koulutusta, jota on tuotettu hyvin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti erittäin pienellä rahoituksella. Isännöintialalla on jatkuva pula osaavista tekijöistä, ja isännöinnin jatkotutkintojen rahoituksen lakkauttaminen ei helpota tilannetta, kommentoi Vaaja.
Artikkeli Isännöintiliitto huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.