Taloyhtiöissä joudutaan korjaamaan yhä uudempia putkia
Usein puhutaan, että putket kestävät 50 vuotta, mutta Isännöintiliiton vuoden 2024 Putkiremonttibarometri osoittaa, että putkistoja korjataan yhä uudemmissa taloyhtiöissä. Tämä on hyvä huomioida taloyhtiön korjauksia suunniteltaessa.
Isännöintiliiton vuosittain toteuttaman Putkiremonttibarometri-kyselytutkimuksen tuoreista tuloksista selviää, että putkistoja on jouduttu jo korjaamaan 1980-, 1990- ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Lähes neljännes barometriin raportoiduista putkiremonteista on tehty kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuonna 1980 tai myöhemmin. Näistä remonteista kaikissa on uusittu käyttövesiputket. Osassa niistä on lisäksi uusittu viemäreitä.
– Usein puhutaan, että taloyhtiön putkistot kestävät 50 vuotta. Keskimäärin näin varmaan onkin, mutta yhden keskiarvoluvun korostaminen peittää alleen suuren määrän kiinteistökohtaista vaihtelua sekä sen, että korjaustarve voi osua käyttövesiputkiin eri aikaan kuin viemäreihin. Tuore tutkimusdatammekin osoittaa, ettei 50 vuoden nyrkkisääntö läheskään aina valitettavasti päde. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii taloyhtiön tulevia korjaustarpeita. Kannattaa varautua siihen, että putket saattavat joskus vaatia korjaamista luultua aiemmin, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Sopiva ajankohta putkiremontille selviää vain kuntotutkimuksella
Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä.
Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaankin määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa tällä hetkellä ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään.
– Lopulta putkien korjaamisen ajoittaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä kussakin taloyhtiössä halutaan tehdä. Jotkut haluavat ennakoida ja korjata putket ennen kuin vuotoja ja vesivahinkoja ilmenee. Toiset taas haluavat niin sanotusti ajaa vanhan putkiston loppuun asti ja ryhtyvät suunnittelemaan putkiremonttia siinä vaiheessa, kun vanhat putket ovat jo aiheuttaneet vuoto- ja vesivahinkoja. Jälkimmäisen strategian valitsevien on kuitenkin syytä tiedostaa riskit ja huomioida, että putkivuodot ja niiden akuutit korjaukset aiheuttavat asumishaittaa ja lisäkuluja. Putkien ikä vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin, sillä vesivahinkojen korvauksiin tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella, Rekonen sanoo.
Putkiremonttibarometriin vastasi yhteensä 194 isännöinnin ammattilaista, joista 121 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet hallinnoivat 4 000 taloyhtiötä.
Tutustu tarkemmin barometrin tuloksiin >>
Artikkeli Taloyhtiöissä joudutaan korjaamaan yhä uudempia putkia julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.
Usein puhutaan, että putket kestävät 50 vuotta, mutta Isännöintiliiton vuoden 2024 Putkiremonttibarometri osoittaa, että putkistoja korjataan yhä uudemmissa taloyhtiöissä. Tämä on hyvä huomioida taloyhtiön korjauksia suunniteltaessa.
Isännöintiliiton vuosittain toteuttaman Putkiremonttibarometri-kyselytutkimuksen tuoreista tuloksista selviää, että putkistoja on jouduttu jo korjaamaan 1980-, 1990- ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Lähes neljännes barometriin raportoiduista putkiremonteista on tehty kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuonna 1980 tai myöhemmin. Näistä remonteista kaikissa on uusittu käyttövesiputket. Osassa niistä on lisäksi uusittu viemäreitä.
– Usein puhutaan, että taloyhtiön putkistot kestävät 50 vuotta. Keskimäärin näin varmaan onkin, mutta yhden keskiarvoluvun korostaminen peittää alleen suuren määrän kiinteistökohtaista vaihtelua sekä sen, että korjaustarve voi osua käyttövesiputkiin eri aikaan kuin viemäreihin. Tuore tutkimusdatammekin osoittaa, ettei 50 vuoden nyrkkisääntö läheskään aina valitettavasti päde. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii taloyhtiön tulevia korjaustarpeita. Kannattaa varautua siihen, että putket saattavat joskus vaatia korjaamista luultua aiemmin, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Sopiva ajankohta putkiremontille selviää vain kuntotutkimuksella
Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä.
Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaankin määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa tällä hetkellä ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään.
– Lopulta putkien korjaamisen ajoittaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä kussakin taloyhtiössä halutaan tehdä. Jotkut haluavat ennakoida ja korjata putket ennen kuin vuotoja ja vesivahinkoja ilmenee. Toiset taas haluavat niin sanotusti ajaa vanhan putkiston loppuun asti ja ryhtyvät suunnittelemaan putkiremonttia siinä vaiheessa, kun vanhat putket ovat jo aiheuttaneet vuoto- ja vesivahinkoja. Jälkimmäisen strategian valitsevien on kuitenkin syytä tiedostaa riskit ja huomioida, että putkivuodot ja niiden akuutit korjaukset aiheuttavat asumishaittaa ja lisäkuluja. Putkien ikä vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin, sillä vesivahinkojen korvauksiin tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella, Rekonen sanoo.
Putkiremonttibarometriin vastasi yhteensä 194 isännöinnin ammattilaista, joista 121 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet hallinnoivat 4 000 taloyhtiötä.
Tutustu tarkemmin barometrin tuloksiin >>
Artikkeli Taloyhtiöissä joudutaan korjaamaan yhä uudempia putkia julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.