Liputus taloyhtiössä perustuu sopimukseen, ja joskus osakas voi olla suoraankin liputuksen maksaja
Isänpäivänä 8.11. taloyhtiöissä nostetaan taas lippu salkoon, kuten hyvän liputustavan mukaan kuuluukin. Liputuksen käytännöt ja kustannukset riippuvat siitä, mitä taloyhtiössä on sovittu.
Taloyhtiöissä on tapana liputtaa sekä virallisina että vakiintuneina liputuspäivinä. Virallisia liputuspäiviä on vuodessa seitsemän. Niiden lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Muita, eli niin sanottuja vakiintuneita liputuspäiviä, on vuodessa kaksitoista.
Liputus taloyhtiöissä on hyvän liputustavan mukaista ja suositeltavaa, vaikka liputusvelvoite on vain valtion virastoilla ja laitoksilla virallisina liputuspäivinä. Taloyhtiöissä hallitus vastaa liputuksesta, mutta tavallisesti käytännön työn hoitaa huoltoyhtiö.
− Yleensä liputus sisältyy huoltosopimukseen. Etenkin pienissä taloyhtiöissä osakkaat huolehtivat kiinteistöhuollosta usein itse, jolloin liputusvuorot jaetaan tavanomaisesti osakkaiden kesken, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius.
Huoltosopimukseen sisältyvän liputuksen kustannukset jakautuvat taloyhtiön osakkaille osana hoitovastiketta. Sen sijaan esimerkiksi suruliputuksen kaltainen ylimääräinen liputus ei välttämättä sisälly huoltosopimukseen.
Kuka maksaa yksityiset liputukset?
Suruliputus voi tulla eteen, kun taloyhtiön asukas menehtyy tai sisäministeriö suosittelee liputusta esimerkiksi koko maata koskevan yllättävän suru-uutisen takia.
Menehtyneen asukkaan muistoksi liputetaan omaisten pyynnöstä ja sillä kunnioitetaan vainajaa. Yleensä taloyhtiö maksaa suruliputuksen kustannukset, mutta poikkeuksiakin on.
− Taloyhtiöiden olisi hyvä määritellä se, miten suruliputuksen aiheuttamat kustannukset jaetaan taloyhtiön ja osakkaan kesken. Suruliputuksen tilaamisen ohjeista ja mahdollisista kustannuksista pitäisi myös viestiä osakkaille.
Suomessa on liputusvapaus ja liputus on iloinen ja arvokas asia. Taloyhtiöissä voidaankin liputtaa myös esimerkiksi asukkaiden merkkipäivinä, jos hallitus niin päättää. Tällaiset yksityiset liputukset kustantaa yleensä tilaaja, eli osakas tai asukas.
− Isännöitsijä ja hallitus tuntevat taloyhtiön tavat niin sanotuissa ylimääräisissä liputuksissa. Mitä tahansa liputuksen suhteen päätetäänkin, tärkeintä on, että osakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti, Lithenius sanoo.
Lisätietoja
Laura Lithenius
Lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
laura.lithenius@isannointiliitto.fi
Artikkeli Liputus taloyhtiössä perustuu sopimukseen, ja joskus osakas voi olla suoraankin liputuksen maksaja julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.